Paranna ihmissuhdetaitojasi

Dale Carnegien erinomaista kirjaa mainostetaan kannessa kaikkien aikojen parhaana verkostoitumisteoksena. Tämä oli ensimmäinen kyseiseen kategoriaan asettuva opus, jonka itse olen lukenut, joten tuohon väittämään en pysty ottamaan kantaa. Kansien väliin mahtuu kuitenkin paljon hyviä neuvoja, joista on varmasti jokaiselle hyötyä.

Jokaisessa kirjan luvussa käydään läpi yksi ihmisten väliseen vuorovaikutukseen liittyvä periaate, jota havainnollistetaan muun muassa esimerkkitilanteiden kautta. Neuvot on jaettu vielä neljään osaan:

1. Ihmisten käsittelyn perusmenetelmät
2. Kuusi tapaa, joilla saat ihmiset pitämään itsestäsi
3. Kuinka saat toiset omalle kannallesi
4. Ole johtaja: kuinka muutta ihmisiä loukkaamatta tai herättämättä kaunaa

Vaikka viimeisin osio on suunnattu pääasiassa esimiesasemassa työskenteleville henkilöille, voi ajatuksia yhtä hyvin hyödyntää kuka tahansa. Kaikissa kappaleissa toistuu pääteemana toisten ihmisten huomioonottaminen, mutta asiaan käydään onnistuneesti kiinni monelta eri taholta, eikä tekstistä jää turhan toiston vaikutelmaa.

Kaikki 250 sivua kuluivat nopeasti ja koin kirjan kokonaisuudessan oikein hyödlliseksi. Hämmästyttävintä on se, että esitetyt ajatukset eivät ole millään tapaa mullistavia vaan pikemminkin naurettavan yksinkertaisia. Jokainen periaate kuulosti ainakin omasta mielestäni varsin luonnolliselta ja uskon valtaosan muistakin lukijoista ajattelevan samoin. 

Vaikka kirja ei tarjoaisi juurikaan uusia ideoita, kannattaa hetkeksi pysähtyä miettimään, kuinka moni ihminen oikeasti hyödyntää näitä neuvoja. Päivänselvistäkään periaatteista ei ole mitään hyötyä jos niitä ei sovella käytännössä. Kirja toimi ainakin omalla kohdallani hyvänä silmienavaajana ja pysäytti miettimään jokapäiväistä käyttäytymistäni. Nämä yksinertaiset perusasiat ovat juuri niitä, jotka unohtuvat helposti, ellei niistä muistuta itseään jatkuvasti. Kuitenkin niissä piilee valtava voima niin siviilielämän kuin bisnesmaailmankin onnistumisiin. 

Tämä on kirja, jota tulen varmasti kahlaamaan vielä monesti läpi. Pokkariversio on todella halpa ja kulkee näppärästi mukana. Suosittelen lämpimästi kaikille, jotka haluavat ja ovat valmitta parantamaan omia ihmissuhdetaitojaan.

"Kyky käsitellä ihmisiä on yhtä hyvin ostettavissa kuin sokeri tai kahvi. Ja siitä kyvystä minä maksan enemmän kuin mistään muusta aurigon alla."

-John D. Rockefeller 

Kuinka selvitä opiskeluista?

Opiskelu ja opiskelijat sopivat täydellisesti tämän blogin teemaan. Yksi koulunkäynnin tavoitteista on valmistaa nuoria tuleviin haasteisiin ja antaa paremmat edellytykset menestyä. Siispä kaikki opiskelijat huomio: nämä vuodet voivat olla elämäsi tärkeimpiä, joten ota niistä täysi hyöty irti.

Seuraavat, pienet vinkit perustuvat täysin omaan kokemukseeni. Tein koulun penkillä ollessani monta asiaa väärin ja opin nämä perusteet niin sanotusti kantapään kautta. Toivottavasti joku muu pystyy välttämään pari turhaa virhettä näiden neuvojen perusteella.

1. Selvitä itsellesi miksi opiskelet
Maailman paras kysymyssana on miksi. Siihen pitää vastata kokonaisella lauseella ja se pakottaa miettimään syitä tai seurauksia. Miksi lähdit opiskelemaan nykyistä alaasi? Miksi luet tätä tekstiä? Jos et osaa suoralta kädeltä hahmottaa tulevaisuuden toiveitasi, ota selvää uramahdollisuuksista, joihin alasi sinua valmistaa tai mieti millä tavoin oppimasi voi auttaa sinua saavuttamaan unelmasi.

Varsinkin vasta-aloittaneet ovat usein aivan hukassa tulevaisuudensuunnitelmiensa kanssa, eikä siinä ole mitään epänormaalia. Ensimmäisen vuoden tarkoituksena on usein keskittyä yleisempiin opintoihin ennen erikoistumisen alkamista. Vaikka nämä kuukaudet voivat tuntua jopa turhilta, auttavat ne hahmottamaan tulevaisuuden mahdollisuuksia tai ainakin sulkemaan pois huonoimpia vaihtoehtoja.

Perimmäisen syyn löytäminen opiskeluille on ehdottoman tärkeä asia, joka jokaisen tulisi hahmottaa. En ihmettele hetkeäkään heikkoa motivaatiota, jos ei tiedä minkä takia seuraavat vuodet pitäisi viettää koulun penkillä istuen. Et lähtisi kilpailemaan maratonilla, jos et tiedä missä suunnassa maali on.

Käytä siis rauhassa aikaa tavoitteesi hahmottamiseen. Kirjoita paperille tämä perimmäinen syy ja tee sen alle lista kaikista asioista, joissa kouluttautumisesta voi olla apua. Jos keksiminen tuntuu vaikealta, voit käyttää apuna vaikka seuraavia kysymyksiä: minkälaisiin työtehtäviin voin päästä? Mitä asioita pystyn oppimaan? Minkälaisiin ihimisiin tutustun? Mitä muuta voin kokea?

Kun opintojen edetessä keksit lisää positiivisia asioita, kirjoita nekin listan jatkoksi. Paperista tulee hyvä työkalu jäljellä olevien kouluvuosien ajaksi.

2. Muistuta itseäsi joka päivä tavoitteestasi
Oletko joskus saanut hienon idean, mutta jättänyt asian kesken heti seuraavana päivänä? Saavutukset syntyvät toistuvista teoista, jotka vaativat usein järjestelmällistä harjoittelua. Menestys ei tule helpolla, ei edes koulussa. Pienelläkin vaivannäöllä on onneksi mahdollista saada aikaan suuria muutoksia. Silloin kun kaikki menee hyvin, ei välttämättä tarvitse mitään poppakonsteja, mutta heikkoina hetkinä ja menetetyn motivaation kanssa painiessa kannattaa hihasta kaivaa esille sinne haalitut ässät.

Pienikin mietiskelyhetki voi auttaa tekemään hyvän päätöksen ja kirjoittamaan puuduttavan raportin loppuun ennen lähestyvää deadlineä. Silloin kun opintopisteet eivät kiinnosta ja käyt koululla lähinnä istumassa, kaiva esille lappu, johon kirjoitit alkuperäiset päämääräsi ja lue ne huolellisesti. Muistuta itseäsi niistä ja ajattele jäljellä olevia opintovuosia keinona päästä askelta lähemmäs unelmaasi.

"We are what we repeatedly do. Excellence, therefore, is not an act but a habit"
-Aristoteles

9 tapaa pysyä motivoituneena

Monet numeroidut listat ovat vain väkisin keksittyä täytesisältöä, mutta tässä kuvassa on mielestäni ihan oikea idea. Viimeisten kuukausien aikana olen huomannut sen, että päivä kannattaa todellakin aloittaa tekemällä jotain hyödyllistä. Ensimmäiset tunnit määräävät pitkälti loppupäivän kulun, joten niistä kannattaa ottaa kaikki irti.

Deadline - nyt

Menestyksekäs tervehdys kaikille!

Kuukausi on vaihtunut ja kolmen tonnin haasteen deadline kulunut samalla loppuun. Twitterissä ehdinkin jo toteamaan, että fiilikset ovat vähintäänkin mielenkiintoiset. Tällä kertaa kansa oli valitettavasti oikeassa, sillä 61% uskoi haasteen epäonnistuvan ja niinhän siinä kävi.

Totta kai harmittaa, että en määräajassa saanut unelmien työsopimusta nenäni eteen, mutta koko projektista jäi käteen enemmän kuin osasin toivoakaan. Eikä pidä unohtaa, että yksi hakemus on edelleen vireillä.

Ilman haasteen asettamista itselleni, en olisi varmastikaan nähnyt näin paljon vaivaa oman osaamiseni kehittämiseksi. Koko työuraa ajatellessa parin kuukauden viivästys on melko marginaalinen siivu, mutta siinä ajassa onnistuin luomaan halun kehittää itseäni jatkuvasti enemmän. Kirjahyllyyn on tullut mukavasti lisätäytettä, ja kirjoitan tulevaisuudessa muutaman pienimuotoisen arvostelun hyvistä opuksista, joita voin lämpimästi suositella kaikkien luettaviksi.

Kuun vaihtuminen ei todellakaan tarkoita päättäväisen työnhaun loppumista. Aion edelleen tähdätä kolmen tonnin kuukausituloihin ja mielenkiintoiseen työhön, mutta samalla pitää varautua myös ottamaan väliaikaisesti vastaan vähän matalamman profiilinkin duunia. En nimittäin halua jäädä elämään työttömyyskorvauksilla.

"Ei ole olemassa epärealistisia tavoitteita, vain epärealistisia aikarajoja"

Samalla myös treenaamiseen liittyvät haasteet kulkevat mukavasti eteenpäin. Salilla käyn 4 kertaa viikossa ja lenkkejä tulee nykytahdilla 1-2 kappaletta samassa ajassa. On vaikea arvioida tulosten etenemistä aikataulussa, mutta vuodenvaihteen aikoihin pitäisi olla jo selvempi käsitys tilanteesta. Normaaleissa treeneissä en kuitenkaan nosta ykkösiä, vaan keskityn sarjapainojen kasvattamiseen. Oikeastaan jonkun sarjan suorittaminen tietyllä painolla olisi ollut parempi tapa mitata kehitystäkin, mutta pitäydyn valitsemassani tavassa. Onhan se toisaalta mukava käsitellä joskus isompiakin rautoja.

Tämä on kuitenkin nykytilanne. Vaikka yksi tavoite epäonnistui, oli projekti kokonaisuudessaan menestys. Olen ehtinyt kehittelemään erinäisiä hyviä suunnitelmia ja uusia haasteita, joita alan vähitellen toteuttaa. Myös siviilielämän puolella pahimmat kiireet ovat helpottamassa, joten koitan päivittää blogiakin jatkossa aktiivisemmin.

Kiitos jo tässä vaiheessa kaikille lukijoille, palautetta ja ideoita saa myös mieluusti antaa.

Elokuvalopetus vai luu käteen?

Terve taas, tässä pikaisesti viimeisimmät kuulumiseni työnhaun rintamalta.

Haastetta on enää alle kaksi viikkoa jäljellä, ja työpaikasta ei vielä ole tietoakaan. Aika käy kieltämättä melko vähiin, enkä olisi halunnut jättää loppuratkaisua näin viime tippaan. Toivoa on kuitenkin vielä jäljellä, enkä todellakaan aio luovuttaa.

Ehkäpä tämän haasteen viimeisenä oljenkortena löysin todella mielenkiintoisen ilmoituksen, ja mikä parasta, palkka asettuu kokemuksen mukaan haarukkaan 2900-3100 euroa. Kuulostaa siis melkinpä liian täydelliseltä.

Tulevien puolentoista viikon aikana mennään siis vielä all-out ja haetaan elokuvamaista lopetusta. Tämä olisi kyllä koko viimeisten kuukausien aikana läpikäymistäni ilmoituksista juuri Se paikka. Työtehtävät kuulostavat mielenkiintoisilta, riittävän haastavilta ja osuvat vielä hyvin yksiin omien vahvuuksieni kanssa.

Mitä jos en onnistu?
Niin, tämä on oikeastaan asia, jota en pahemmin ole edes ajatellut. Mikäli kuitenkin jään tavoitteesta jälkeen, aion ottaa kokemuksesta kaiken irti ja jatkaa samalla linjalla.

Kolmen tonnin arvoinen duuni on joka tapauksessa tähtäimessä, eikä mikään tule muuttamaan sitä. Jos alkuperäinen aikataulu osoittautuu liian tiukaksi, asetan vain uuden takarajan ja jatkan metsästystä. Luonnollisesti yritän kaikin keinoin saada työpaikan varmistettua kuun vaihteeseen mennessä, koska se oli alkuperäinen tavoitteeni. Epäonnistuminen ei ole koskaan mukavaa, mutta nekin on opittava kohtaamaan.

Mikäli onni ei siis suosi minua, käyn varmaankin edeltävät kuukaudet vaihe vaiheelta lävitse ja mietin mikä meni pieleen. Virheet eivät ole turhia, jos niistä oppii jotain!

Vielä ei ole kuitenkaan tarvitse ruveta analysoimaan menneitä, vaan keskittyä puhtaasti tuleviin päiviin ja kovaa vauhtia lähenevään maaliviivaan.

Haasteita, vaikeuksia... voitto?

Pakko myöntää ettei tämä helppoa ole. Usko on ollut viime päivät aika kovalla koetuksella, mutta se ei ole mikään syy hidastaa vauhtia. Nythän on vain painettava eteenpäin entistäkin kovempaa.

Mielenkiintoisia työpaikkoja on edelleen harvassa ja pääseminen haastatteluun astikin tuntuu todella vaikealta. Jos en olisi työnhaun lisäksi ottanut tavoitteita myös urheilupuolelle, ei tästä tulisi yhtään mitään. Treeni sentään kulkee mukavasti ja samalla on hyvää aikaa olla keskenään itsensä kanssa.

Motivaatiota pitää vaan pystyä kaivamaan muulloinkin kun hien lentäessä. Onneksi olen valmistautunut heikkoja hetkiäkin varten ja tiedän millä saan itseni liikkeelle. Pelkkä liikkuminen ei kuitenkaan valitettavasti auta, vaan menestys mitataan tuloksella.

Sen olen huomannut, että tavoite on oikeasti pidettävä koko ajan kirkkaana mielessä. Uusia työpaikkailmoituksia tulee viitenä päivänä viikossa, joten ne käydään myös läpi viitenä päivänä viikossa, eikä neljänä. Pelkkien ilmoitusten selaaminen ei tosin ole paras tapa löytää huippuduunia, vaan omaa aktiivisuutta tarvittaisiin selkeästi enemmän.

Eräässä kirjassa annettiin hyvä neuvo ongelmiin liittyen: varsinainen ongelma ei ole välttämättä se, mikä tulee ensimmäisenä mieleen, ja siksi kannattaa kartoittaa laajemmin tilanteeseen johtaneita syitä.

Tilanne on siis se, etten löydä haluamaani työtä. Tästä voidaan vetää monta erilaista johtopäätöstä tai syy-seuraus-suhdetta. Esimerkiksi:

• Vaatimukset työn suhteen ovat liian kovat
• Oma osaamiseni on liian alhainen
• Etsin töitä väärästä paikasta
• Haen paikkoihin väärällä tavalla
• jne...

Pitääkin varmaan kirjoittaa näistä vielä kattavampi lista ja käydä tosissaan ratkomaan tilannetta. Ja anteeksi aiempi sanavalintani, tämähän ei siis ole ongelma, vaan haaste!

Kaksi tapaa hakea työtä

Vasta vähän aikaa sitten olin vielä vahvasti sitä mieltä, että haen vain todella kiinnostaviin paikkoihin. Nyt pohdin asiaa vähän lisää ja päätin muuttaa vaihteeksi lähestymistapaa.

Sanotaan, että harjoitus tekee mestarin, joten miksi en harjoittelisi myös työnhakua ja tulisi siten sen mestariksi? En tarkoita hakemusten roiskimista umpimähkään kaikkiin avoimiin paikkoihin, vaan enemmänkin määrätietoista laajentamista. Ajattelin jakaa haettavat paikat kahteen ryhmään ja sen mukaan myös ohjata omia toimiani.

1. Huippupaikat
   Ykkösryhmään kuuluvat työpaikat ovat niitä, joihin todella haluan päästä töihin. Teen jokaisen hakemuksen tarkasti kyseiseen paikkaan sopivaksi ja suunnittelen puhelinsoittojen tai muiden kontaktimuotojen mahdollisimman tehokkaan hyödyntämisen valmiiksi. Tällaisen paikan löydyttyä aloitan heti haastatteluun valmistautumisen ja painan täysillä eteenpäin niin pitkään, että saan paikan tai henkilöstöpäällikkö hakee lähestymiskieltoa.
2. Hupipaikat
   Nämä ovat jossain määriä minua kiinnostavia, ainakin vähän koulutukseen liittyviä tai muuten siedettävän oloisia työpaikkoja, jotka eivät kuitenkaan herätä alkukantaista metsästyshalua. Kakkosryhmän paikkoja varten käytän todennäköisesti valmista hakemuspohjaa, jonka totta kai muokkaan kyseiseen tehtävään sopivaksi. 

Oikeasti kakkosryhmän nimi voisi olla vähän imartelevampikin, mutta hupipaikat kuulosti hyvältä jatkolta huippupaikoille.

Jos haluaa onnistua tavoitteessaan, pitää unohtaa aikaisemmin opitut ajattelumallit ja koittaa välillä uusiakin tapoja. Pahimmassakin tapauksessa menetän vain hakemusten tekoon käytetyn ajan, saaden samalla kuitenkin varmuutta hakemiseen. Todennäköisesti näistä toissijaisista hakemuksista poikii vähintään haastattelupyyntö tai parikin, ja ainakin minulla on tosipaikan tullen hyvä tuntuma hiillostukseen, kun kyseessä on kolmen tonnin arvoinen tavoiteduuni.

Vaikeinta on varmaan asennoitua kunnolla hupipaikkojen hakuprosesseihin, mutta pienellä itsekurilla senkään ei pitäisi muodostua ongelmaksi. Tämän koko idean taustalla on kuitenkin varsinaisen päämäärän saavuttaminen, ja jos näistä ylimääräisistä hakemuksista on mahdollista hyötyä jotenkin, aion panostaa niihinkin täysillä.

Harjoitus joko tekee mestarin, tai sitten se tekee mestarista väsyneen.

Mieshän on elämänsä kunnossa!

Treenaamisesta on tullut tärkeä osa elämääni ja päätinkin asettaa tavoitteet myös fyysiselle puolelle. Aktiivinen kuntoilu tuo hyvää vastapainoa työnhaulle ja toivottavasti helpottaa myös kolmen tonnin haastetta. Koitin asettaa tavoitteet mahdollisimman monipuolisesti, niin että ne edellyttävät voimaa, nopeutta ja hyvää kehonhallintaa.

Voima
Voimaa mittaan yksinkertaisesti salituloksilla ja tarkemmin sanottuna voimanostoliikkeillä eli kyykyllä, penkkipunneruksella ja maastavedolla. Lähtötaso ja tavoitteet ovat seuraavat:

• Kyykky: 120 kg -> 160 kg
• Penkki: 95 kg -> 120 kg
• Mave: 160 kg -> 200 kg

Nopeus

Puhtaasti nopeuden arviointiin olisi varmasti parempiakin tapoja, mutta päätin valita mittariksi Cooperin testin. 

• Cooper: ~2700m -> 3000m

Kehonhallinta

Tämä osa-alue eroaa edellisistä sillä tavoin, että en ole aikaisemmin tehnyt käytännössä mitään varsinaisesti kehonhallintaan liittyviä harjoituksia. Siksi mittaustavan valitseminen ja muutenkin koko tavoitteen arviointi on aika vaikeaa, mutta yritetään. Opettelen siis seuraavat liikkeet mahdollisimman puhtaasti:

• Muscle Up
• Front Lever

Varsinkin muscle upin oppimisen luulisi olevan aika nopea prosessi, joten tarvittaessa keksinkin sen tilalle uusia haasteita.

Aikataulu
Aluksi ajattelin asettaa deadlineksi 1.6.2014 eli aikaa olisi melkein vuosi. Nykytulokset ovat sen verran vaatimattomia, ettei aktiivisella treenillä yllämainittujen lukujen saavuttamisessa pitäisi olla mitään ongelmaa. 

Sitten aloin miettiä työhön liittyvää kolmen tonnin haastetta ja sen vaativuutta. Asetin kyseisen tavoitteen tiukaksi juuri sen takia, etten tyytyisi tavanomaiseen suoritukseen. Miksi treenaamisen pitäisi olla poikkeus? Niinpä päätin kiristää aikataulua tässäkin asiassa ja uusi deadline on 01.03.2014, eli aikaa on noin kahdeksan kuukautta. Nyt töitä saakin tehdä jo ihan tosissaan, jos aikoo onnistua.

Lisää tavoitteita, lisää jännitystä!

Takaisin työnhakuun

Nyt on juhannus vietetty ja vähitellen pitää ruveta palaamaan arkirutiinien pariin. Syyskuukin lähestyy pelottavan nopeasti eli nyt on pakko keskittyä olennaiseen ja laittaa isompi vaihde silmään. Tämä viikko oli aika hiljaisia hakemusten saralla, mutta siihen tulee toivottavasti muutos. Pidän tästä huolimatta kiinni siitä, etten lähetä hakemuksia paikkoihin, joissa en oikeasti haluaisi työskennellä. 

Sen olen jo huomannut, että oikeasti kiinnostavia työpaikkoja on melko harvoin julkisessa haussa. Maantieteellisesti olen tehnyt pientä rajausta ja keskityn tällä hetkellä kolmen, suurehkon kaupungin tarjontaan. Tietenkin voin kiinnostavan paikan ilmestyessä hakea töitä muualtakin, mutta rajaus helpottaa omaa etsintää.

Suoraan sanottuna tämä kokeilu vähän jännittää. Ennen olen töitä hakiessani luottanut siihen, että määrä korvaa laadun ja yleensä haku ei olekaan kestänyt kovin pitkään. Katsotaan kostautuuko uudenlainen uhkapeli vai palkitaanko yritys hyvällä duunilla.

Tähän asti hakemistani paikoista pari on ainakin paperilla katsottuna ollut jopa koulutukseni tai kokemukseni ulkopuolella, mutta en ole antanut sen häiritä. En päässyt kummassakaan tapauksessa edes haastatteluun asti, mutta aion jatkaa yrittämistä myös jatkossa. Saa nähdä meneekö tämä menestysajattelu ihan överiksi, mutta kun olen kerran tälle tielle lähtenyt, pitää se kulkea myös loppuun asti.

Pidän jalat sentä sen verran maan pinnalla, etten hae esim kansainvälisten organisaatioiden johtotehtäviin, mutta esimerkiksi aiemman työkokemuksen määrä on mielestäni lähinnä viitteellinen. Jos onnistuu omalla aktiivisuudellaan pääsemään haastatteluun asti, ovat pullat jo aika hyvin uunissa. Nyt onkin hyvä tilaisuus hioa omia työnhakutaitoja ja koittaa erilaisia lähestymistapoja.

Määrätietoinen hakuprosessi siis korvatkoon anteeksipyytelevien hakemusten umpimähkäisen viskomisen! Seuraava pysähdys joko huippuduuni tai arvokas opetus.

Neuvotteluhuoneen alfauros

Törmäsin Twitterissä hauskaan artikkeliin, Kuinka näyttää neuvotteluhuoneen Alfaurokselta, jonka voi lukea kokonaisuudessaan Addicted2Success-sivustolta.

Niin kuin artikkelissa todetaan, ulkoinen olemus vaikuttaa uskottavuuteen ja hyvältä näyttävät ihmiset tienaavat yleensä enemmän, halusi sitä tai ei. Mielestäni jutussa kuitenkin unohdettiin mainita yksi erittäin tärkeä pointti.

Pukeutuminen ja fyysinen kunto ovat lopulta toissijaisia asioita kokonaiskuvan kannalta. Mielestäni räätälillä käytetty puku tai urheilullinen kroppa eivät tee kenestäkään kovempaa bisneshaita, vaan ne ovat korkeintaan pieniä korostuskeinoja, joilla voidaan viimeistellä hyvä vaikutelma.

Tärkeintä on löytää hyvä olo sekä arvostus itseään kohtaan, niin loppu hoituu itsestään. Jos ihminen voi hyvin ja on sinut itsensä kanssa, se heijastuu myös ulospäin.

Iloisen ihmisen tunnistaa jo kaukaa!

Miksi 3000 euroa?

Lyhyenä pohjustuksena kerrottakoon, että kesäkuun alussa päätin löytää syyskuuhun mennessä mielenkiintoisen työn, jossa tienaan 3000 euroa kuussa. Taustaltani olen vastavalmistunut tradenomi ilman sen erikoisempia taitoja tai kontakteja.

Yhtä hyvin olisin voinut asettaa päämääräkseni pelkästään työpaikan löytämisen. Yleinen taloustilanne ei varsinaisesti suosi tällä hetkellä kovin valikoivia työnhakijoita. Riman asettamisessa korkealle oli kuitenkin selkeä taka-ajatus, jota ajattelin lähteä testaamaan. 

Miten tienata: Yrittäjyys

Jatketaanpa hommaa luontetavasti siitä, mihin viimeksi jäin. Palkkatyö vs. yrittäjyys on aika yleinen vastakkainasettelu ja yhdessä ne pitävät sisällään valtaosan eri tienaamismahdollisuuksista. Omasta mielestäni yrittäjyys on todella kiinnostava vaihtoehto, mutta samalla vähintään yhtä haasteellinen.

Yksi ongelma on se, että aluksi tarvitsisi liikeidean, jonka takana uskaltaa seisoa. Tradenomin koulutus on antanut pohjatietoa yrittäjyyttä auttavista taidoista kuten markkinoinnista ja taloushallinnosta, mutta varsinainen myytävä osaaminen pitää hankkia muualta. Jos ei perusta markkinoinnin tai taloushallinnon toimistoa.

Ole 5 min tekemättä mitään

Nyt sattui vastaan sen verran osuva kirjoitus viime vuodelta, että pakko kai tämäkin on vielä jakaa. Olen korvaukseksi huomenna (ehkä) hiljaa.

Anyways, lukekaa ja ajatelkaa: http://www.hyvejohtajuus.fi/7680/ala-tee-mitaan-5-minuuttiin/

Miten tienata: Palkkatyö

Tervehdys taas.

Rupesin miettimään eri mahdollisuuksia liittyen tuohon kolmen tonnin haasteeseen. Palkkatyö olisi selvästi helpoin ratkaisu ja siksi seuraankin jatkuvasti eri työpaikkailmoituksia. Helppo vaan ei aina tarkoita parasta.

Hyvän yrityksen palkkalistoilla voi tienata varsin mukavasti ja eteneminenkin on yleensä mahdollista. Jos kohdalle sattuu vielä mukava työporukka, on kaikki periaatteessa enemmän kuin hyvin. Itsekin pidin pitkään ihan selvänä, että lähden luomaan uraa palkkatyöläisenä askel kerrallaan, mutta nyt olen ruvennut pyörittelemään muitakin vaihtoehtoja päässäni.

Kolme tonnia kuussa

Nyt kun olen ehtinyt meuhkaamaan tavoitteista, pitää varmaan paljastaa mitä itse tavoittelen tällä hetkellä. Olen juuri koulusta valmistunut tradenomi ja nyt pitäisi löytää töitä. Tradenomeja koulutetaan mielestäni liikaa, ja työmarkkinoilla on osaajista jo ylitarjontaa. Jotenkin tuosta massasta pitäisi erottua edukseen ja saada työsopimus allekirjoitettavaksi.

Ettei homma käy liian helpoksi, asetin tavoitteekseni mielenkiintoisen, oman alan työn ja 3000e tienestit kuukaudessa. Nykyisessä taloustilanteessa ja vielä suoraan koulunpenkiltä tulleena tämä voi olla aika haastavaa, mutta pitäähän sitä saada vähän jännitystä elämään. Deadlinen asetin syyskuun alkuun eli reilun kahden kuukauden päähän.

Twitterissä @Leijonanharja

Laitoin sivustolle myös Twitter-tilin pystyyn @Leijonanharja Siellä voi seurata vähän tarkemmin tavoitteiden edistymistä, ettei tänne tarvitse joka päivä kirjoittaa uutta viestiä työnhaun vaikeudesta.

Haluatko oikeasti saavuttaa tavoitteesi?

Tästä on hyvä laittaa viikonloppu käyntiin! Eric Thomas puhuu menestyksen tavoittelusta ja siitä, mitä se vaatii. Pätkä kestää alle 10 minuuttia ja kaveri tietää omakohtaisesta kokemuksesta, mistä puhuu.

Tervetuloa menestymään!

Ennen varsinaisen asian aloittamista ajattelin hieman valottaa näkemyksiäni menestyksestä ja siitä, mitä on mahdollisesti tulossa.

Lähtökohtanani on oman menestyksen tavoittelu ja kehittyminen ihmisenä. Blogin kautta pyrin hahmottamaan omia ajatuksiani tarkemmin ja samalla saamaan uusia näkökulmia. Käsittelemäni menestys ei tarkoita pelkästään rahaa, mainetta tai kunnioitusta, vaan paljon muitakin asioita. Varakaskaan ihminen ei ole mielestäni menestyjä, jos hän ei ole onnellinen.